copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat

KARTAT

Maanmittauslaitos tarjoaa ensiluokkaisen mahdollisuuden päästä tutustumaan sotia edeltävään Karjalaan. Karjalan Kartat -verkkopalvelussa, joka tarkoitettu ainoastaan karttojen katseluun, on Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan ennen vuotta 1939 laatimat kartat. Samat kartat ovat myös ladattavissa vanhojen painettujen karttojen osiossa.

Kartta-aineistojen historiallisen taustan vuoksi kaikki aineistot eivät ole täysin kattavia. Toisen maailmansodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalasta. Luovutettu alue käsitti kolme kaupunkia (Viipuri, Sortavala ja Käkisalmi) sekä kaksi kauppalaa (Koivisto ja Lahdenpohja). Maalaiskunnista luovutettiin 39 kokonaan ja 21 osittain. Myös Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kartat, 16 miljoonaa lehteä, luovutettiin Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.

SUOMI JA ITÄ-KARJALA 1942

Maanmittauslaitos

1:2000000 Yleiskartta jatkosodan ajalta vuodelta 1942. Rajat ovat kuitenkin talvisotaa edeltävältä ajalta. Tiedosto on ladattavissa Maanmittauslaitoksen sivuilta ja kooltaan 8,7 Mt. Kartta on osa ladattavien vanhojen karttojen kokoelmaa.

  copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat  

KARJALAN KARTAT -PALVELU

Maanmittauslaitos

Karjalan Kartat -verkkopalvelussa on Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan ennen vuotta 1939 laatimat zoomailtavat kartat asutuksesta, teistä ja maasto-olosuhteista.

  copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat  

LADATTAVAT VANHAT KARTAT

Maanmittauslaitos

Ladattavia Karjalan topografisia ja pitäjänkarttoja 1:20 000, 1:100 000 ja 1:400 000 topografisia ja taloudellisia karttoja. Valkjärvestä löytyy 1:20 000 Topografinen kartta (1934) ja 1:100 000 Taloudellinen (Räisälä) kartta muttei Pitäjänkarttaa.

  copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat  

 

Luovutetut alueet käsittivät yli 12% Suomen pinta-alasta. Niillä sijaitsi kokonaan 45 ja osittain 23 pitäjää. Viipurin lääni oli Suomen lääneistä väkirikkain ja sen asukastiheys kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen. Se lakkasi olemasta. Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri koki saman kohtalon.

LUOVUTETTU KARJALA
Kartta_Luovutettu Karjala_Karjala-tietok

Karjala-tietokanta KATIHA

Interaktiivinen ja yksityiskohtainen kartta luovutetusta Karjalasta

LUOVUTETUT PITÄJÄT

Luovutettu Karjala -sivusto

Luovutetun Karjalan interaktiivinen pitäjien esittely

VALKJÄRVEN PITÄJÄ

Karjala-tietokanta KATIHA

Valkjärven pitäjän kartta

KARJALAISTEN SIJOITTUMINEN

Luovutettu Karjala -sivusto

Vuoden 1945 maanhankintalain mukainen interaktiivinen sijoitussuunnitelma

 
KARJALAN JUNAKARTTA 1941

vaunut.org-sivusto

1941 Turistin liitekartan osa

Lähde vaunut.org/kuva/52996

KOMMENTTEJA

http://vaunut.org/kuva/52996

  • 04.11.2008 11:17 [Tunnus poistettu]: Selkeä ja ytimekäs kartta. Sen lisäksi, että valtaosa luovutetun alueen paikannimistä on venäläistetty, niin rataosuudet Ristseppälä-Valkjärvi, Simpele-Elisenvaara ja Elisenvaara-Parikkala on purettu. Sittemmin tehtyjä rataosuuksia ovat jatkosodan ajalta Uuksu-Lotinanpelto (menee yli vanhan rajan), Luumäki-Lappeenranta 1960-luvulta, Karjalan radan uusi linjaus Tikkalan eteläpuolelta Onkamosta Parikkalaan ja edelleen Simpeleelle (Simpele-Parikkala 1945-47, Onkamo-Parikkala 1962-66) ja jokunen pienehkö rataoikaisu. Vastikään knopitettu ja paljon kommentoitu Ilomantsin rata on niin ikään saanut linjauksensa, mutta ratatöiden aloitus venähti sotien takia 10 vuotta eteenpäin, vuoteen 1949. Ilomantsiin tultiin v. 1967. EDIT: myös Naistenjärveltä pohjoiseen Kostamukseen on Neuvostoliiton toimesta tehty ratayhteys, samoin Sysmäjärveltä luoteeseen Siilinjärvelle. Outokumpu-Sysmäjärvi -rata on purettu v. 2004. (Käyttäjä muokannut 04.11.2008 11:21)

  • 04.11.2008 12:15 Marko Anttila: Puuttuuhan tuosta kartasta vielä "Suur-Suomen" aikaiset Uuksu-Salmi-Mäkriä ja Suojärvi-Äänislinna radat.

  • 04.11.2008 19:00 Joni Lahti: Kun tuohon hienoon karttaan lisäisi vielä ennen talvisotaa meille kuuluneet puunjalostuslaitokset, sahat ja muut, näkisi sen, että menetetyssä Karjalassa oli tiheä rataverkko ja paljon tuotannollista aktiviteettia. Siinäpä naapuri sai valmista infraa. Liekö ollut osa suunniteltua ulkopolitiikkaa? Tosin tarkoitus oli ottaa koko maa, mutta tämäkin oli hyvä saalis. - Koiviston satamaolot olivat itäisen Suomen parhaimpia. Sieltä lähti maailmalle sahatavaraa jättimäiset määrät. Tavaraa vyöryi kerrotun mukaan Suojärveltä saakka junakaupalla Makslahteen. - Mutta päästiinhän junalla sitten jatkosodan vuosina aina Äänislinnasta ja Mäkriästä saakka lomille kotiin.

  • 04.11.2008 19:29 Pekka Viitamäki: Moskovan rauhan 1940 raja jätetty näkyviin. Suojärveltä oli rata Tomitsaan jo olemassa 1941.

  • 04.11.2008 20:19 Tuukka Ryyppö: Niin, kannaksella taisi olla selkeästi tiheämpi rataverkko kuin missään muualla Suomessa. Ja oli vieläpä rakennettu aika vähän ennen kuin naapuri sen pölli..

  • 14.10.2012 22:00 [Tunnus poistettu]: Muistelen joskus kuulleeni että suomalaiset olisivat saaneet liikennöidä sodan jälkeenkin Elisenvaaran ja Sortavalan kautta Joensuuhun. Onko kellään tarkempaa tietoa tuosta asiasta?

  • 14.10.2012 22:52 Eljas Pölhö: Vuonna 1957 kaksi ja puoli kuukautta ajettiin hiilipolttoisilla Tv1-vetureilla Niiralasta Elisenvaaran kautta Tiviälle. Joensuuhun siirrettiin neljä hiilipolttoista veturia Tampereelta (1202, 1205, 1207 ja 1208), koska niiden ei tarvinnut ottaa polttoainetäydennystä vieraalla maalla (lisää esim. Juhani Katajisto: Höyryä suomalaisilla kiskoilla, s. 105-106).

  • 14.10.2012 22:54 Timo Valtonen: Sen verran tiedän, että tavarajunia liikennöi jonkun aikaa Neuvostoliiton alueen kautta. Matkustajaliikenne ei ollut sallittua.

KARTTALINKKEJÄ

JOUKKO-OSASTOJEN LIIKKEET

sotapolku.fi -sivusto

Joukko-osastojen liikkeet talvi- ja jatkosodassa

KANNAKSEN VAPAUTUS 1941

jput.fi -sivusto

Juhani Putkisen ylläpitämä sivusto johon on kerätty sotahistoriaan liittyvää ainestoa

 
UOSUKAISTEN SUKUSEURA RY

 

Uosukaisen sukuseura ry.

Kiveriönkatu 3 as 19, 15140 Lahti

040-744 9335 
uosukainen.terttu(at)gmail.com

Sukukirja ja Sukututkimus

Tarmo Haarala

Wilhelm Schildtin katu 11 B 36, 40740 Jyväskylä

050-587 4162

tarmo.haarala(at)pp.inet.fi

OTA YHTEYTTÄ

 

Onko sinulla idea sukuseuran toiminnan tai kotisivujen kehittämiseksi? Haluaisitko olla mukana sukuseuran kehittämisessä tai päivittää yhteystietosi, kysyä jotakin tai antaa palautetta? Ole meihin yhdessä ja lähetä viesti alla olevalla lomakkeella.

 

Jos haluat lähettää valokuvia tai muuta materiaalia sukututkimukseen, lähetä oma sähköpostiviestisi osoitteeseen tarmo.haarala(at)pp.inet.fi.

Copyright © Uosukaisten sukuseura ry 2020