copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat
KARTAT
Maanmittauslaitos tarjoaa ensiluokkaisen mahdollisuuden päästä tutustumaan sotia edeltävään Karjalaan. Karjalan Kartat -verkkopalvelussa, joka tarkoitettu ainoastaan karttojen katseluun, on Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta Maanmittaushallituksen ja Topografikunnan ennen vuotta 1939 laatimat kartat. Samat kartat ovat myös ladattavissa vanhojen painettujen karttojen osiossa.
Kartta-aineistojen historiallisen taustan vuoksi kaikki aineistot eivät ole täysin kattavia. Toisen maailmansodan päätyttyä Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalasta. Luovutettu alue käsitti kolme kaupunkia (Viipuri, Sortavala ja Käkisalmi) sekä kaksi kauppalaa (Koivisto ja Lahdenpohja). Maalaiskunnista luovutettiin 39 kokonaan ja 21 osittain. Myös Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kartat, 16 miljoonaa lehteä, luovutettiin Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.
SUOMI JA ITÄ-KARJALA 1942
Maanmittauslaitos
1:2000000 Yleiskartta jatkosodan ajalta vuodelta 1942. Rajat ovat kuitenkin talvisotaa edeltävältä ajalta. Tiedosto on ladattavissa Maanmittauslaitoksen sivuilta ja kooltaan 8,7 Mt. Kartta on osa ladattavien vanhojen karttojen kokoelmaa.
copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat
LADATTAVAT VANHAT KARTAT
Maanmittauslaitos
Ladattavia Karjalan topografisia ja pitäjänkarttoja 1:20 000, 1:100 000 ja 1:400 000 topografisia ja taloudellisia karttoja. Valkjärvestä löytyy 1:20 000 Topografinen kartta (1934) ja 1:100 000 Taloudellinen (Räisälä) kartta muttei Pitäjänkarttaa.
copyright Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat
Luovutetut alueet käsittivät yli 12% Suomen pinta-alasta. Niillä sijaitsi kokonaan 45 ja osittain 23 pitäjää. Viipurin lääni oli Suomen lääneistä väkirikkain ja sen asukastiheys kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen. Se lakkasi olemasta. Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri koki saman kohtalon.
KOMMENTTEJA
-
04.11.2008 11:17 [Tunnus poistettu]: Selkeä ja ytimekäs kartta. Sen lisäksi, että valtaosa luovutetun alueen paikannimistä on venäläistetty, niin rataosuudet Ristseppälä-Valkjärvi, Simpele-Elisenvaara ja Elisenvaara-Parikkala on purettu. Sittemmin tehtyjä rataosuuksia ovat jatkosodan ajalta Uuksu-Lotinanpelto (menee yli vanhan rajan), Luumäki-Lappeenranta 1960-luvulta, Karjalan radan uusi linjaus Tikkalan eteläpuolelta Onkamosta Parikkalaan ja edelleen Simpeleelle (Simpele-Parikkala 1945-47, Onkamo-Parikkala 1962-66) ja jokunen pienehkö rataoikaisu. Vastikään knopitettu ja paljon kommentoitu Ilomantsin rata on niin ikään saanut linjauksensa, mutta ratatöiden aloitus venähti sotien takia 10 vuotta eteenpäin, vuoteen 1949. Ilomantsiin tultiin v. 1967. EDIT: myös Naistenjärveltä pohjoiseen Kostamukseen on Neuvostoliiton toimesta tehty ratayhteys, samoin Sysmäjärveltä luoteeseen Siilinjärvelle. Outokumpu-Sysmäjärvi -rata on purettu v. 2004. (Käyttäjä muokannut 04.11.2008 11:21)
-
04.11.2008 12:15 Marko Anttila: Puuttuuhan tuosta kartasta vielä "Suur-Suomen" aikaiset Uuksu-Salmi-Mäkriä ja Suojärvi-Äänislinna radat.
-
04.11.2008 19:00 Joni Lahti: Kun tuohon hienoon karttaan lisäisi vielä ennen talvisotaa meille kuuluneet puunjalostuslaitokset, sahat ja muut, näkisi sen, että menetetyssä Karjalassa oli tiheä rataverkko ja paljon tuotannollista aktiviteettia. Siinäpä naapuri sai valmista infraa. Liekö ollut osa suunniteltua ulkopolitiikkaa? Tosin tarkoitus oli ottaa koko maa, mutta tämäkin oli hyvä saalis. - Koiviston satamaolot olivat itäisen Suomen parhaimpia. Sieltä lähti maailmalle sahatavaraa jättimäiset määrät. Tavaraa vyöryi kerrotun mukaan Suojärveltä saakka junakaupalla Makslahteen. - Mutta päästiinhän junalla sitten jatkosodan vuosina aina Äänislinnasta ja Mäkriästä saakka lomille kotiin.
-
04.11.2008 19:29 Pekka Viitamäki: Moskovan rauhan 1940 raja jätetty näkyviin. Suojärveltä oli rata Tomitsaan jo olemassa 1941.
-
04.11.2008 20:19 Tuukka Ryyppö: Niin, kannaksella taisi olla selkeästi tiheämpi rataverkko kuin missään muualla Suomessa. Ja oli vieläpä rakennettu aika vähän ennen kuin naapuri sen pölli..
-
14.10.2012 22:00 [Tunnus poistettu]: Muistelen joskus kuulleeni että suomalaiset olisivat saaneet liikennöidä sodan jälkeenkin Elisenvaaran ja Sortavalan kautta Joensuuhun. Onko kellään tarkempaa tietoa tuosta asiasta?
-
14.10.2012 22:52 Eljas Pölhö: Vuonna 1957 kaksi ja puoli kuukautta ajettiin hiilipolttoisilla Tv1-vetureilla Niiralasta Elisenvaaran kautta Tiviälle. Joensuuhun siirrettiin neljä hiilipolttoista veturia Tampereelta (1202, 1205, 1207 ja 1208), koska niiden ei tarvinnut ottaa polttoainetäydennystä vieraalla maalla (lisää esim. Juhani Katajisto: Höyryä suomalaisilla kiskoilla, s. 105-106).
-
14.10.2012 22:54 Timo Valtonen: Sen verran tiedän, että tavarajunia liikennöi jonkun aikaa Neuvostoliiton alueen kautta. Matkustajaliikenne ei ollut sallittua.
KARTTALINKKEJÄ
-
Räisälän karttoja jollaisia löytyisi varmasti myös Valkjärveltä http://www.raisala.fi/kar-muu.php
-
Räisälän pitäjäkartta 1929 http://www.raisala.fi/liitteet/pitajankartta-1929.pdf
-
Räisälän kyläkartat 1939-44 joissa mukana myös asukasluettelot joko itse kartassa tai erillisenä liitteenä http://www.raisala.fi/kar-kylat.php
