EVAKKOTIET

SA-Kuva

VALKJÄRVELTÄ JÄMSÄÄN

1939 alkanut talvisota loi odottamattoman haasteen Suomen valtiolle. 11% väestöstä piti evakuoida ja uudelleensijoittaa itärajan tuntumasta Sisä-Suomeen. Vasta 1945 valmistunut maanhankintalaki takasi evakkolaisille pysyvän uuden kodin. Menetettyjen alueiden väestö sijoitettiin pitäjittäin uuden rauhan ajan Suomeen.

Valkjärven väkiluku oli 7694 vuonna 1939. Pitäjän asukkaista suurinosa oli luterilaisia toisin kuin Raudun naapuripitäjässä missä heitä oli peräti puolet väkiluvusta. Marraskuun sotatoimien alkamisen myötä koko Valkjärven pitäjä evakuoitiin ja kunnan ja seurakunnan toiminnot siirrettiin talvisodan jälkeen Ypäjälle. Asukkaat osoitettiin Forssan, Jokioisten, Humppilan, Ypäjän, Someron, Ähtärin, Urjalan, Kylmäkosken ja Virtain kuntiin.

Talvisodan jälkeen vuonna 1941 asuntokantaa oli Valkjärvellä jäljellä jonkinlaisessa käyttökunnossa vain n. 20% ja asukkaita palannut n. 3000. Kesään 1942 mennessä peräti 89% asukkaista oli palannut jälleenrakentamaan kotejaan, yhteensä 6862 valkjärveläistä ja asuntokanta noussut n. 70-80%:iin. Usko tulevaisuuteen oli kova.

Jatkosodan jälkeen 1945 Valkjärven kunta ja seurakunta määrättiin Jämsään. Asukkaita osoitettiin maarekisterikylien mukaan jaotellen Jämsään, Lammille, Kuhmoisiin, Padasjoelle, Koski HL:ään, Korpilahdelle, Orivedelle, Keuruulle, Juupajoelle, Mänttään, Kuorevedelle, sekä lisäksi Somerolle ja Somerniemeen. Kodittomuus oli saattanut kestää jo vuosia. Pitkiä siirtymisiä ja väliaikaisia majoituksia toisten nurkissa saattoi kertyä evakkolaisille sotavuosien aikana lukuisia. Omaisuutta ei juuri ollut.

 

Reitti Jämsään tuli junalla Mänttään tai Jyväskylään. Mäntästä matka jatkui auto- tai hevoskyydillä Jämsään. Samalla tavalla tultiin Jyväskylästä – tai sitten laivalla ja proomulla. Myös Lahteen junalla tullut saatettiin lastata proomuun ja vesiteitse Padasjoelle, Kuhmoisiin ja Jämsään. Jotkut matkasivat Lahdesta hevosella ajaen Jämsään.

Uudelleen sijoitettaville evakoille suunnatuissa maanhankinta- ja korvausasioissa oli välillä suuria haasteita. Hakemus hylättiin mikäli ei omistanut karjaa. Vuokramaata ei haluttu luovuttaa ja sitä saattoi joutua antamaan myös siirtoviljelijä joka oli saanut tilan haltuunsa jo aiemmin. Vuokramaita jouduttiin usein myös pakko-ottamaan. 1947 lopussa evakkojen maatalousväestöstä ¼ oli vielä vailla tiloja.

 

Valkjärven seurakunnan väkiluku oli vuonna 1948 vielä niinkin korkea kuin 4753. Siirtoseurakunnat lopettivat toimintansa 31.12.1949 ja loputkin jäsenet siirtyivät asuinpaikan seurakuntaan.

Tiedot on koottu pääosin Hannu Iivosen puheesta, jonka Hannu piti Jämsän sukukokouksessa 2018. Hannun tarina on luettavissa Evakkotarinoissa.

Luovutetut alueet käsittivät yli 12% Suomen pinta-alasta. Niillä sijaitsi kokonaan 45 ja osittain 23 pitäjää. Viipurin lääni oli Suomen lääneistä väkirikkain ja sen asukastiheys kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen. Se lakkasi olemasta. Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipuri koki saman kohtalon.

LUOVUTETTU KARJALA
Kartta_Luovutettu Karjala_Karjala-tietok

Karjala-tietokanta KATIHA

Interaktiivinen ja yksityiskohtainen kartta luovutetusta Karjalasta

LUOVUTETUT PITÄJÄT

Luovutettu Karjala -sivusto

Luovutetun Karjalan interaktiivinen pitäjien esittely

VALKJÄRVEN PITÄJÄ

Karjala-tietokanta KATIHA

Valkjärven pitäjän kartta

KARJALAISTEN SIJOITTUMINEN

Luovutettu Karjala -sivusto

Vuoden 1945 maanhankintalain mukainen interaktiivinen sijoitussuunnitelma

 

Suomen armeijan valokuvaajat dokumentoivat sodan tapahtumia ja ilmiöitä, myös Karjalan evakuointia talvi- ja jatkosodan aikana. Esittelemme näistä SA-Kuvista 50 otosta tilanteista, joita sukulaisemmekin ovat joutuneet kokemaan.

 

Alkaneen sodan alta evakkotaipaleelle lähti 410 000 suomalaista ja heidän joukossaan tuhansia Uosukaisten sukuun kuuluvia. Kokemus järisytti koko perhettä vauvasta vaariin. Viisi Uosukaisten evakkotarinaa vie meidät noihin tunnelmiin.

Aamulla herättyämme saimme kokea sodan karmean todellisuuden. Raudun suunnalta kuului tykkien jymy. Suuliekkien leimahdukset välähtelivät pimeää aamutaivasta vasten kuin ankaran ukonilman salamointi.

SA-Kuva

 

PAULI UOSUKAINEN

"Aamulla herättyämme saimme kokea sodan karmean todellisuuden. Raudun suunnalta kuului tykkien jymy. Suuliekkien leimahdukset välähtelivät pimeää..."

Lue koko tarina >

REIJO UOSUKAINEN

"Talvisodan syttyessä myös Uosukaisen perhe joutui lähtemään evakkomatkalle, ja tuolloin vasta 10-vuotias Reijo ohjasti perheen ori-hevosta yön selkään 30.11.1939."

Lue koko tarina >

JOUKO KOSONEN

"Äitini teki pitkää päivää siirtoväenhuollossa ja yritti auttaa evakkoja heidän vaikeuksissaan. Oli myös sellaisia taloja, joissa ei alkuunkaan ymmärretty..."

Lue koko tarina >

ANNA BORG

"Luonto oli poissa ollessamme villiintynyt kasvattamaan puita, pensaita, kukkia ja polvenkorkuista heinää tiet, pellot ja pihat umpeen.  Kivsilta oli maalattu..."

Lue koko tarina >

HANNU IIVONEN

"Vuokratoimikunnan puheenjohtajana 1946 Jämsässä toimi isäni Väinö Iivonen. Kesäkuun 25 päivästä alkaen heinäkuun loppuun kokouksia oli yhteensä 13 kpl."

Lue koko tarina >

Kun Karjalan äidit, lapset ja isovanhemmat olivat joutuneet evakkotaipaleelle, isät ja pojat taistelivat itärajalla, monet kotiseuduillaan Suomen ja kotiensa puolesta. Sotapolku on palvelu josta voi tutkia sukulaistesi joukko-osaston liikkeitä taistelujen tuoksinnassa.

Sotapolku on itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 avattu verkkopalvelu, joka syntyi palvelun tekijöiden uteliaisuudesta ymmärtää missä heidän isovanhempansa kulkivat sotien aikana. Palvelussa voit etsiä tai lisätä haluamiensa sotilashenkilöiden tietoja ja vaiheita sotien aikana kartalla. Tiedot käsittävät pääosin talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden tiedot mutta palvelu täydentyy vähitellen myös sodassa elossa selvinneiden tiedoilla.

 

Kirjaudu palveluun, lisää sukulaisesi tiedot ja kuva tähän Suomen merkittävimpään matrikkeliin, jonka tavoitteena on kerätä ensimmäistä kertaa mahdollisimman täydellinen luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista seuraaville sukupolville.

Oikotiet:

Uosukaisten sotapolut TÄSTÄ

Mannerheimin sotapolku TÄSTÄ

Henkilön joukko-osaston tunnetut liikkeet ja toimintakuvauksetsotatoimien aikana sekä taistelualueiden topografisia karttoja

Kansallisarkiston joukko-osastojen sotapäiväkirjat

Sotapolku_Uosukainen_Henkilokortti

Henkilökortti

 
UOSUKAISTEN SUKUSEURA RY

 

Uosukaisen sukuseura ry.

Kiveriönkatu 3 as 19, 15140 Lahti

040-744 9335 
uosukainen.terttu(at)gmail.com

Sukukirja ja Sukututkimus

Tarmo Haarala

Wilhelm Schildtin katu 11 B 36, 40740 Jyväskylä

050-587 4162

tarmo.haarala(at)pp.inet.fi

OTA YHTEYTTÄ

 

Onko sinulla idea sukuseuran toiminnan tai kotisivujen kehittämiseksi? Haluaisitko olla mukana sukuseuran kehittämisessä tai päivittää yhteystietosi, kysyä jotakin tai antaa palautetta? Ole meihin yhdessä ja lähetä viesti alla olevalla lomakkeella.

 

Jos haluat lähettää valokuvia tai muuta materiaalia sukututkimukseen, lähetä oma sähköpostiviestisi osoitteeseen tarmo.haarala(at)pp.inet.fi.

Copyright © Uosukaisten sukuseura ry 2020